Työsuhdepyörät ovat nousseet suosituksi työsuhde-eduksi, joka tarjoaa työntekijöille mahdollisuuden hankkia laadukas polkupyörä verovapaasti ilman suurta kertasijoitusta. Tämä artikkeli käsittelee yleisimpiä kysymyksiä ja vastauksia liittyen työsuhdepyöriin. Asiantuntijamme vastaavat muun muassa siihen, mikä on työsuhdepyörä, kuinka sen verotus toimii ja kenelle etu sopii. Lisäksi käsittelemme vapaa-ajan käyttöä, varkaustilanteita sekä muita tärkeitä aiheita. Sukella kanssamme syvemmälle työsuhdepyörien maailmaan ja selvitä kaikki oleellinen tästä modernista henkilöstöedusta!
Mikä on työsuhdepyörä?
Työsuhdepyörä on työnantajan omistama tai leasingsopimuksella hankkima pyörä, jonka työnantaja antaa työntekijän käyttöön. Useimmiten työsuhdepyöräetu on järjestetty siten, että työntekijä voi omatoimisesti hankkia haluamansa pyörän ennalta sovituin ehdoin. Pyörän käyttöä ei ole sidottu työmatkojen kulkemiseen, vaan työntekijä voi käyttää pyörää kuten haluaa, vaikka täysin vapaa-ajallaan.
Työsuhdepyöräksi kelpaa tavallisten polkupyörien lisäksi myös sähköavustetut polkupyörät. Etu kattaa useimmiten suoraan myös vakuutuksen pyörälle, jonka lisäksi pyöräetuun on usein mahdollista sisällyttää myös huoltoja ja varusteita.
Yleisin käytäntö työsuhdepyöräedun tarjoamiselle on, että etua tarjotaan vakituisessa työsuhteessa oleville työntekijöille. Pyöräetu voidaan tarjota joko työntekijän nykyiseen palkkaan sisällytettynä, jolloin työntekijän bruttopalkka laskee pyöräedun verotusarvon verran, tai vaihtoehtoisesti palkankorotuksena joko osittain tai kokonaan.
Tämä moderni henkilöstöetu tukee kestävää kehitystä ja se on tehokas tapa kannustaa henkilöstöä huolehtimaan hyvinvoinnistaan ja jaksamisesta – myös työpaikalla.
Kuinka työsuhdepyörän verotus toimii?
Pyöräetu on täysin verovapaa luontoisetu, toisin sanoen verovapaata tuloa työntekijälle. Tämä tarkoittaa tiivistetysti sitä, ettei työntekijän tarvitse maksaa veroa siltä osalta palkkaansa, jonka hän käyttää työsuhdepyörän hankintaan. Työsuhdepyöräedun verovapaa osuus on kattanut 1200 euroa vuodessa vuodesta 2021 lähtien. Koska vuodessa on 12 kuukautta, leasingsopimuksella hankitun työsuhdepyörän kuukausittainen verotusarvo on tyypillisesti 100 euroa, jolla maksimoidaan työntekijän saavuttama verohyöty pyörän hankinnassa. Jos työsuhdepyörän kustannukset ylittävät 1200 euroa vuodessa, ylimenevä osa katsotaan veronalaiseksi tuloksi.
Jos työsuhdepyörä on hankittu leasingsopimuksella, pyöräedun verotusarvo muodostuu suoraan pyöräpaketin kuukausittaisesta leasingmaksusta. Mahdolliset työnantajalle suunnatut hallinnointikulut eivät sisälly pyöräedun verotusarvoon.
Mikäli työsuhdepyörä ostetaan yritykselle, pyöräedun vuosittainen verotusarvo on pyörän ja varusteiden yhteenlaskettu arvonlisäverollinen hankintahinta jaettuna viidelle vuodelle sekä pääoman korko, joka lasketaan ensimmäisenä vuonna hankintahinnasta ja myöhempinä vuosina pääomasta vähennetään edellisenä vuonna verotetun poiston osuus.
Työnantajan tulee ilmoittaa pyöräedun verotusarvo Verohallinnolle samalla tavalla kuin muutkin luontoisedut. On hyvä muistaa, että työsuhdepyörän arvon laskennassa otetaan huomioon kaikki siihen liittyvät kulut, kuten leasing-maksut ja mahdolliset pyöräetuun sisällytetyt huoltokustannukset verottajan ohjeistuksen mukaisesti. Voit lukea täältä lisää pyöräedun ilmoittamisesta verottajalle.
Verotuskysymyksissä kannattaa aina kääntyä asiantuntijan puoleen varmistaakseen, että kaikki tarvittavat tiedot ja velvoitteet tulevat asianmukaisesti hoidettua.
Kenelle työsuhdepyöräetu sopii?
Työsuhdepyörä on erinomainen valinta kaikenlaisille pyöräilijöille, olipa kyseessä kokenut konkari tai vasta pyöräilyn aloittamista suunnitteleva. Kaupunkipyöräilijät voivat sujuvasti välttää ruuhkat ja parantaa samalla hyvinvointiaan työmatkoillaan. Sähköpyörä tuo lisää mukavuutta pidempiin matkoihin ja mahdollistaa vaivattoman liikkumisen myös haastavassa maastossa – ja työsuhde-etuna sen hankinta on huomattavasti edullisempaa. Liikunnasta kiinnostuneille työsuhdepyörä tarjoaa helpon ja luonnollisen tavan lisätä aktiivisuutta arjessa ilman tarvetta erillisille kuntosalijäsenyyksille. Ympäristötietoisille työntekijöille se puolestaan on ekologinen tapa vähentää hiilijalanjälkeään. Myös perheellisille työsuhdepyörä on käytännöllinen ratkaisu: lisävarusteiden, kuten lastenistuimien tai peräkärryjen, avulla pyörä sopii täydellisesti koko perheen tarpeisiin, ja erityisesti sähköpyörällä niiden käyttö on vaivatonta.
Voiko työsuhdepyörää käyttää vapaa-ajalla?
Kyllä, työsuhdepyörää voi käyttää myös vapaa-ajalla. Tämä selittääkin paljolti työsuhdepyörien valtavaa suosiota. Työsuhdepyörän käyttö ei siis edellytä työmatkojen kulkemista, vaan sitä voi hyödyntää täysin kaikessa arjen liikkumisessa, kuten kauppareissuilla, harrastuksissa tai viikonloppuretkeilyssä.
Vapaa-ajan käytön salliminen lisää pyörän monipuolisuutta ja käyttöastetta. Lisäksi se edistää terveellisiä elämäntapoja ja ympäristöystävällisyyttä laajemmin kuin pelkästään työmatkakäytössä oleva pyörä. On kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka pyörän käyttö vapaa-ajalla on sallittua, mahdolliset vahingot tai varkaudet tulee ilmoittaa asianmukaisesti ja huolehtia tarvittavista vakuutuksista.
Kuka omistaa työsuhdepyörän?
Työsuhdepyörän omistajuus riippuu siitä, miten pyörä on hankittu. Yleisesti ottaen on kaksi pääasiallista tapaa: leasing-sopimus ja suora ostaminen yritykselle.
Leasingsopimus: Useimmiten työsuhdepyörä hankitaan leasing-sopimuksella, jolloin leasingyhtiö omistaa pyörän koko sopimuskauden ajan. Sopimuskauden päätyttyä työntekijällä on yleensä mahdollisuus lunastaa pyörä edullisesti itselleen. Pyörän voi myös palauttaa sopimuskauden päätyttyä leasingyhtiölle.
Suora ostaminen: Jos työnantaja ostaa pyörän suoraan yrityksen nimiin, pyörä kuuluu yrityksen omaisuuteen. Tällöin työntekijä saa käyttää pyörää työsuhteen aikana sovittujen ehtojen mukaisesti, mutta omistusoikeus säilyy työnantajalla. Työntekijän poistuessa yrityksestä tai työsuhteen päättyessä, pyörä palautetaan takaisin työnantajalle.
Korvaako kotivakuutus työsuhdepyörän?
Työsuhdepyörää ei voi saada kotivakuutuksen piiriin. On syytä muistaa, että työsuhdepyörä on työntekijän omistama vasta työntekijän lunastaessa sen itselleen. Usein työsuhdepyöriin kuitenkin sisältyy valmiiksi kattava vakuutuspaketti varkauden ja vahingon varalta.
Mitä jos työsuhdepyörä varastetaan?
Työsuhdepyörän varkaus on ikävä tilanne, mutta siihen on hyvä varautua etukäteen. Useimmat työsuhdepyörät ovat vakuutettuja, ja vakuutus kattaa yleensä myös varkaustapaukset. Ensimmäinen askel pyörän kadotessa on ilmoittaa varkaudesta viranomaiselle, työnantajalle sekä mahdolliselle leasingyhtiölle.
Vakuutusyhtiö vaatii usein kopion rikosilmoituksesta sekä tarkat tiedot tapahtuneesta vahingosta korvausprosessin käynnistämiseksi. On tärkeää huomioida, että vakuutusehdot voivat vaihdella eri yhtiöiden välillä. Joissakin tapauksissa omavastuuosuudet tai muut ehdot saattavat vaikuttaa korvauksen määrään ja prosessin kestoon. Työnantajan kannattaa selvittää nämä ehdot jo etukäteen ja tiedottaa niistä työntekijöille selkeästi.
Varkauksien ennaltaehkäisemiseksi suositellaan käyttämään laadukkaita lukkoja ja säilyttämään pyörää turvallisessa paikassa aina kun mahdollista. Vaikka varkaustapaukset ovat harvinaisia, hyvällä ennakoinnilla ja asianmukaisilla toimenpiteillä pystyy itse vaikuttamaan riskiin merkittävästi.
Pitääkö työsuhdepyörä ilmoittaa verottajalle?
Kyllä, työsuhdepyörä tulee ilmoittaa verottajalle. Suomessa työsuhdepyöräetu on verovapaa 1 200 euroon asti vuodessa, mutta tämä ei tarkoita sitä, ettei etua tarvitsisi ilmoittaa.
Työnantajan vastuulla on raportoida Verohallinnolle kaikki työntekijöille tarjotut luontoisedut, mukaan lukien työsuhdepyörät. Ilmoitus tehdään tulorekisteriin samalla tavalla kuin muutkin palkkatiedot ja luontoisedut. Jos pyörän arvo ylittää vuosittaisen 1 200 euron rajan, ylimenevä osa katsotaan veronalaiseksi tuloksi ja se tulee myös ilmoittaa.
Ilmoittamisvelvollisuus koskee kaikkia tilanteita riippumatta siitä, onko pyörä hankittu suoraan yrityksen omistukseen vai leasing-sopimuksella.
Tuleeko työsuhdepyörä halvemmaksi?
Työsuhdepyörä tulee työntekijälle huomattavasti edullisemmaksi kuin tavallisesti hankittu pyörä. Verovapaan pyöräedun ansiosta työntekijän ei tarvitse maksaa veroa siltä osalta palkkaa, jonka hän käyttää pyörän hankintaan. Tämä säästää työntekijälle hankintahinnassa jopa 30 % verrattuna esimerkiksi käteisellä hankittuun pyörään. Pyöräetuun voi sisällyttää usein myös huoltoja sekä varusteita, jolloin niidenkin hankinta hoituu pyörän ohella verovapaasti. Lisäksi pyöräily on edullinen vaihtoehto autoilulle, ja moni onkin korvannut perheen toisen auton laadukkaalla sähköpyörällä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että oikein hyödynnettynä työsuhdepyöräetu tarjoaa merkittäviä säästöjä ja tekee laadukkaan polkupyörän hankkimisesta helpompaa ja edullisempaa niin työnantajalle kuin työntekijälle.
